Lappeenranta ei edistä ilmastotavoitteita metsäohjelman suunnitelmissaan. Tämä on kiusallista Green Campus ja Green reality -titteleillä poseeraavalle vihreän siirtymän kaupungille.

Suomen ilmastolain tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Lakia tukee EU:n biodiversiteettistrategia, jossa määritellään tavoitteeksi 30 prosentin suojelupinta-ala vuoteen 2030 mennessä. Kovia tavoitteita, mutta kaikki täysin saavutettavissa!

Ilmastolaki kannustaa edistämään malleja, joilla metsänomistajille voidaan maksaa kunnollisia korvauksia metsien suojelusta. Jatkuvan kasvatuksen menetelmät ovat myöskin tuottoisampi vaihtoehto, kun puuta ei houkutella kaadettavaksi liian varhaisessa kasvuvaiheessa. Näin parannetaan kotimaisen puun laatua ja jalostusastetta. Ilmastotavoitteet eivät ole yksityistä metsänomistajaa vastaan, vaan ne mahdollistavat kestävän ja tuottoisan metsänhoidon toteuttamisen. Tämä on hyvä muistaa nyt, kun metsäjätit pyrkivät ilmastolain kyseenalaistamisella turvaamaan omia intressejään.

Lappeenrannan kaupungin metsienkäyttö nojaa yhä metsäteollisuuden vaatimuksiin. Laskennallisesti hakkuumäärät ovat olleet linjassa metsien kasvuvauhdin kanssa, mutta laskelmissa ei huomioida lainkaan hakkuiden heikennyksiä luonnon monimuotoisuudelle. Suunnitteilla olevan metsäohjelman parissa on yritetty huomioida metsienkäytön moninaisia intressejä, mutta se on kuulemma vaikeaa.

Ratkaisu on oikeasti helppo: asetetaan ympäristön vaikutusarviointi kaiken maankäytön suunnittelun lähtökohdaksi. Tällä estämme luontoarvojen mielivaltaisen romuttamisen.

Kaupungin pitää jarruttaa hakkuumääriään ja asettaa selkeät raamit luontokadon estämiselle. Hakkuutuottojen sijaan metsät ovat Lappeenrannalle merkittävä hyvinvoinnin lähde. Kaupungin on asetuttava metsien osalta ihmisten ja luonnon puolelle eikä metsäyhtiöiden vietäväksi.